Lokalahdentie

Lokalahdentie lähtee Rantakadulta ja päättyy Lokalahdelle Kivistöntien risteykseen. Tien pituus 14,9 km (23500 alueella 9,3 km). karttalinkki

Lokalahdentien alkupäässä silta ylittää Honkatien ja rautatien. Kuva Kari Jalava 28.12.2019

Uudestakaupungista Lokalahdelle ja edelleen Taivassaloon johtavaa maantietä on kutsuttu kaupungin puoleisesta päästä Lokalahdentieksi jo ennen kuin postinumerojärjestelmä kadun- ja tiennimineen v. 1973 otettiin virallisesti nykyisenlaiseen käyttöön.

Lokalahdentie ja oikealla rautatieasema.

Nykyinen Lokalahdentie valmistui v. 1975. Y-tie eli Uusikaupunki-Lokalahti-Vehmaa ja Lokalahti-Taivassalo -tie vihittiin virallisesti käyttöön 21.9.1976 maaherra Sylvi Siltasen katkaistua tien yli pingotetun nauhan. Tie oikaisi monet mutkat ja kaupungin ja Lokalahden välinen matka lyheni muutamalla kilometrillä.
Y-kirjaimen toinen sakara, Lokalahti-Taivassalo -osuus valmistui lopullisesti vasta v. 1979. Rautatien ylittävä silta valmistui syksyllä 1986, se yhdisti Vakka-Suomenkadun ja Lokalahdentien. Aikaisemmin oli kuljettu Lokalahdentielle käyttäen Blasieholmankatua ja sen tasoristeystä.

Kuva v. 1987 Matti Jalava

Alla YLE:n alueradion toimittaja Matti Jalavan radiolle antama raportti uudesta sillasta v. 1986:

Kesällä 2018 Lokalahdentien viereen Mörnen pellolle oli pystytetty hahmopelto. Kuva Kari Jalava 25.8.2018

Lokalahdentien ja Mörnen parkkipaikan väliin on istutettu auringonkukkapelto. Kuva Kari Jalava 1.9.2017

Mutkainen Lokalahdentie Hippoksen kohdalla 70-luvulla. kuva Matti Jalava

Sama tienkohta on nyt viivasuora. Vasemmalla rautatie 12.3.2019 Kari Jalava

Tie Uudestakaupungista Turkuun kulki aluksi Uudenkirkon (eli Kalannin) ja Vehmaan kautta. Esim. Uudenkaupungin historian (osa I) Uudenkaupungin 1721 rauhaa käsittelevässä liitekartassa on Kalannin suuntaan johtava tie merkitty Turun kesätieksi ja etelän suuntaan johtava tie Turun talvitieksi. Eli Kytämäenrauman kautta päästiin talvella jäitse.

Vuoden 1855 Kalmbergin kartastossa Uudestakaupungista etelään lähtevä tie päättyy Sundholman kartanoon.

Vuoden 1883 Senaatin kartassa tie jatkuu Sundholman kartanolta Kytämäkeen

Lokalahdentien tielinjaus oli 1920-luvun lopulta lähtien Y-tien valmistumiseen saakka 1970-luvulle suunnilleen 1963 tiekartan (yllä) mukainen. Tie alkoi kaupungista Blasieholmankadulta Salmelle, josta tie kaartui oikealle nykyiselle Sundholmantielle ja siitä runsaan kilometrin jälkeen vasemmalle Vanhatielle, jota Kytämäkeen. Siitä oikealle Heikkalantielle, josta Väättäinen ja Mattinen.

Sitten oli lyhyehkö oikaistu tieosuus Perkiön tienristeyksen jälkeen ja nykyiselle Palomäentielle, jota pitkin Lokalahden kirkolle. Kirkolta oli mahdollisuus jatkaa Kivistöntietä ja Puotilantietä Vehmaalle ja Turkuun sekä Taivassalon suuntaan nykyistä Erkintietä tai länteen Varanpääntietä.

Uusi ja vanha Lokalahdelle menevät tiet punaisella

Lokalahdentie on osa Seututietä 196 ja Y-tietä

Y-tietä ryhdyttiin rakentamaan juhlallisesti v. 1972

YLEn avustaja Matti Jalavan raportti Y-tien rakentamisesta ja faktatietoa v. 1972

Turun tiepiirin lehdistötiedote Y-tien valmistumisesta v. 1976

Kun Vakka-Suomen Hippos perustettiin vuonna 1920, alkoi se heti puuhata ravirataa Uudenkaupungin liepeille. Kaupunginvaltuusto vuokrasi samana vuonna Hippokselle tarkoitukseen sopivan maa-alueen Kasarminlahden rannalta. Ratatyöt aloitettiin syksyllä 1921 ja ensimmäiset ravit radalla pidettiin lokakuussa 1925.
Seuraavana vuonna rakennettiin radan keskustaan kaksikerroksinen paviljonki, jonka oli suunnitellut Yrjö Vahtera. Paviljongin toinen kerros oli alunperin alaosaa kapeampi ja ikkunaluukkujen tilalla oli 12-ruutuiset ikkunat. Paviljonki muutettiin myöhemmin suoraseinäiseksi ja ikkunat korvattiin luukuilla.

Ravien lisäksi radalla järjestettiin myös hevosmyyntipäiviä aina vuoteen 1944 asti. Viimeiset Hippoksen järjestämät ravikilpailut radalla järjestettiin 1950-luvulla. Vakka-Suomen Hippoksen tojminta hiljeni ja vuonna 1965 Hippos lahjoitti radan Uudenkaupungin kaupungille. Sen jälkeen rataa käytettiin mm. moottoripyöräkilpailuihin, erilaisiin näyttelyihin ja radan sjsäpuolelle rakennettiin jalkapallokenttä ja koirien koulutusrata. Raviradan paviljonki eli selostamo on ollut vuokralla Vakka-Suomen kennelkerholle varastotiloiksi.

Ugin museon kuva. Vauhtikisat Hippoksella vuonna 1950. Valokuvaamo Iriksen kokoemat.

Wasaborgin ratsastustalli Lokalahdentie 200, Salmen kartanon takana 27.4.2019 Kari Jalava

Salmen kartano 27.4.2019 Kari Jalava

Lokalahdentien varrella oleva Salmen kartano kuului 1600-luvulla kuningas Kustaa II Adolfin aviottomalle pojalle Kustaalle. Silloin tie kaupungista Salmen kartanolle oli kunnossa. V. 1681 Salmen kartano palautui kruunulle, eikä tiestä enää huolehdittu. Se palautui polun tasolle. Uudenkaupungin maalaiskunnan historian mukaan miltei polkuna jatkui tie Salmelta Lokalahden suuntaankin.

V. 1813 kihlakunnan ylin poliisiviranomainen kruununvouti esitti, että "porvareitten pitäisi kunnostaa tie, kun he sitä ahkeraan käyttävät matkustaessaan Lokalahdelle tai mennessään Vahterukseen kalastamaan", kuten Uudenkaupungin historia (III osa) kertoo. Siitä lähtien kaupunki huolehtikin jonkin verran tiestä. Kuitenkin v. 1894 lääninhallitusta vastaava kuvernöörivirasto vaati mm. Uudenkaupungin maalaiskunnalta selvitystä tien rakentamisesta. Kuntakokouksessa katsottiin kuitenkin, ettei tietä tarvita.

Tieyhteys Uudenkaupungin ja Lokalahden välille saatiin oikeastaan vasta v. 1903, kun Kytämäen kylän asukkaat rakensivat Kytämän raumaan eli Velluanjoen suistoalueelle sillan. Kaupunki antoi avustuksen siltaa varten, ja asukkaat maksoivat itse puuttuvan summan.

Sitä ennen Kytämäenrauma oli pystytty talvella ylittämään jäätä puitkin. Lokalahden historian mukaan kesälläkin oli jopa ylitetty kahlaamalla. "Vesi ulottui usein rattaillekin, joten toisinaan piti seisoa istuimilla, jotteivät jalat olisi kastuneet", kertoo 1800-luvun lopulla syntynyt isäntä Lokalahden historiassa.

Tie ei silloinkaan ollut suora, sillä Kytämäestä Uuteenkaupunkiin kuljettiin monikilometrinen mutka Sundholman kautta ja vasta v. 1917 mutka jäi pois. Tie saatiin valtion haltuun v. 1928. Sen aikainen tielinjaus oli pääosin käytössä Y-tiehen saakka 1970-luvulle.

Velluanjoki laskee Lautvedelle Kytämäenraumaan.

Kuitenkin esim. vähän Perkiön tienristeyksestä Lokalahdelle päin tehtiin muistitiedon mukaan 1950-luvulla tieoikaisu, jossa vältyttiin kiertämästä jyrkästi lännen puolelta nykyisen Tokkeenrtien kautta. Muistitiedon mukaan oikaisusta puhuttiin "Härmän suorana", koska maaherrana ollut Erkki Härmä oli vaikuttamassa tieoikaisun toteuttamiseen. Härmä oli kulkulaitosministerinä 1946–1949 ja läänin maaherrana 1949–1957. Tarkennus 22.11.2019 - oikaisu rakennettiin 1954

Alkuperäinen tieyhteys Uudestakaupungista Lokalahden suuntaan ennen Kytämäenrauman siltayhteyttä kulki Uudenkirkon (Kalannin) Lahden kylän sekä Kalannin Vahteruksen, Santtion ja Taipaleen kylien kautta Kytämäkeen. Matka oli ainakin viitisen kilometriä Kytämänrauman kautta kulkevaa yhteyttä pitempi.

Kuten edellä mainittiin, Uusikaupunki–Lokalahti tie saatiin valtion haltuun vasta 1928. Sitä ennen v. 1925 Lauri Sjöblom aloitti linja-autoliikenteen kahdesti viikossa Uudenkaupungin ja Lokalahden välillä, mutta luopui hankkeesta jo seuraavana vuonna 1926. Yrjö Paasikivi jatkoi sitten linja-autoliikennettä. Sitä jatkui vuoteen 1938, viimeksi päivittäisenä.