Lepäistentie

Lepäistentie johtaa nimensä mukaisesti Lepäisille. Tie on kymmenen kilometrin pituinen, ja se kulkee koko matkan postinumeroalueella 23500 karttalinkki

Lepäistentie alkaa Haukharjantien risteyksestä. Kuva Kari Jalava 22.11.2015

Kuva Kari Jalava 6.9.2019

Kuva Kari Jalava 23.3.2019

Tie rakennettiin Vohdensaarelle asti v. 1859 yksityisellä rahoituksella, kertoo Vohdensaaren historiatieto.

V. 1965 valmistunut, merenlahdista padottu makean veden allas mahdollisti myös Vohdensaari - Lepäinen tien ja myöhemmin myös Lepäinen - Lyökki yhteyden. Kartta kirjasta Matti Jalava: Uudenkaupungin makean veden allas, 1998.

V. 1969 Uuteenkaupunkiin liitetty Uudenkaupungin maalaiskunta esitti jo v. 1950 valtion viranomaisille tien suunnittelua Vohdensaarelta Lepäisten ja Lyökin kautta Pyhämaan Kukaisille. Vuonna 1957 joukko saariston asukkaita anoi maalaiskunnalta tien rakentamista Lepäisiltä Lyökkiin. Maalaiskunnan valtuusto katsoi tuolloin 1957 kuitenkin tärkeämmäksi Lepäistentien eli tien Vohdensaarelta Lepäisille. Maalaiskunta ei onnistunut saamaan kaupunkia mukaan hankkeeseen.

Vuonna 1958 Uudenkaupungin maalaiskunta hyväksyi Vohdensaari – Lepäinen – Lyökki -tiesuunnitelman. Siihen sisältyi lossi Vohdensaaren raumaan. Maalaiskunta teki v. 1961 valtiolle paikallistiealoitteen noin 16 km pitkästä 4 m leveästä tiestä. Sen kustannusarvio oli silloin melkein 92 milj. vanhaa markkaa eli v. 2019 rahassa noin 2,2 milj. euroa. Tie jäi kuitenkin toteutumatta.

Makean veden altaan rakentaminen toi uuden käänteen tiehankkeelle, sillä hankkeet yhdistämällä saatiin säästöä. Keväällä 1964 saatiin valtiolta virallinen päätös Lepäistentiestä. Kaupunki hankki omistukseensa altaan patojen päitten vaatimat ja tien edellyttämät maa-alueet, yhteensä noin 25 000 neliömetriä.

Tietyö alkoi virallisesti 1.10.1964 ja tie valmistui loppukatselmuspöytäkirjan mukaan 17.8.1965. Tie rakennettiin 4 metriä leveänä, paitsi altaan patojen osalta 6 m leveänä. Tie saatiin liikennöitävään kuntoon 1966, mutta esim. Nisäräisten silta saatiin liikennöitävään kuntoon maaliskuussa 1967.

Vohdensaaren ja Järvenkarin pato valmistui 7.7.1964. Kuva kirjasta Matti Jalava: Kolmekymmentä vuotta maan parhaaksi, Kemira Agro Oy:n Uudenkaupungin tehtaat 1965–1995.

Viitisen vuotta sitten kaupunki poisti tämän havainnollisen kartan Vohdensaaren sulkuporttien luota, paikalla on enää vain raamit. Kuva: Matti Jalava v. 1968.

Tien alitse pääsee pienellä veneellä Vohdensaaren sulkuportista. Kuva v. 1997.


Sulkuportit vuonna 1970, Valokuvaamo Varjus, Uudenkaupungin museo.

Lepäistentie on suosittu mökkiläisten, uimareidein, matkailijoiden, huviajelijoiden, pyöräilijöitten ja luonnon tarkkailijoiden tie. Se on myös osa Velhoveden kierrosta.

Karhuluodon uimarannan P-paikka

Lepäistentiellä makean veden altaalla on suosittu uimapaikka Karhuluoto.

"Hyppykallio" makean veden altaalla 27.4.2019 Kari Jalava

Lepäistentiellä Tammiossa on ollut seurakunnan leirikeskus. Sen vieressä on riihikirkko, kuva Kari Jalava 1.4.2019.

Leirikeskus on Tammiossa purettu, rekennuksen paikalla on tyhjä kenttä. Kuva Kari Jalava 1.4.2019.

Anenkarin isorauma 14.2.1965 kymmenen päivää ennen makean veden altaan lopullista sulkeutumista. Kuvattu Anenkarista Vähä-Pirkholman suuntaan. Kuvassa Tuula Jalava sylissään Sari Jalava. Kuva Matti Jalava.

Tien varrella on myös leirintäalue Ihala camping, joka oli yli 50 vuotta Tampereen kaupungin liikuntapalvelujen ylläpitämä leirintäalue, ja se oli tarkoitettu ainoastaan tamperelaisten käyttöön. Vuonna 2014 alue suljettiin säästösyistä ja nykyisin toimintaa on jatkettu yksityisin voimin. Kuva Kari Jalava 1.4.2019.

Kuva Kari Jalava 1.4.2019

Lepäisten saari. Kuva Kari Jalava 26.3.2019

Kuva Kari Jalava 26.3.2019

Kuva Kari Jalava 2.9.2019

Kuva Kari Jalava 26.3.2019

Korsaarentien risteys. U:gin merihistoriallinen yhdistys on kustantanut kirjan "Tie vie Lepäisille", joka löytyy myös U:gin kirjastosta.

Kuva Kari Jalava 16.3.2019

Kuva Kari Jalava 26.3.2019

Lepäisten saaressa on vielä näkyvissä vanha kivinosturi. Rannassa lastattiin laivoihin hyvälaatuista harmaata graniittia, jota Lepäisiltä on louhittu 1800-luvun lopulta lähtien. Kiveä vietiin eri puolille Suomea kansallisromanttisen ajan rakennusmateriaaliksi, mutta myös Eurooppaan ja Amerikkaan. Tunnetuimpia rakennuksia Suomessa ovat Helsingin Kallion kirkko, Kansallismuseo, Kansallisteatteri, Tampereen tuomiokirkko sekä Naantalin Kultaranta.

Kuvat Lepäisten kivenlouhimon rannoilta. Uudenkaupungin museon kokoelmat.

Kansallinen audiovisuaalinen arkisto on julkaissut Elävä muisti -sarjassa haastattelun vuodelta 1967 Lepäisten saaristotien valmistumisen vaikutuksista. Pääset katsomaan ohjelman tästä.