Rantakatu

Rantakatu on kaupungin ruutukaava-alueen eteläisin pitkittäiskatu ja nimensä mukaisesti se kulkee meren rannassa karttalinkki

Rantakadun ja Kirkkokadun kulma tammikuussa 2019. Talon omistaja teki vanhan mallin mukaan kolmikielisen katukyltin kaupungin juhlavuonna 2017. Näitä kylttejä käytettiin 1900-luvun alussa.

Rantakatua täytettiin purjelaivojen painolastimaalla 1870-luvulla.

Rantakatu alkaa Itäpuistosta. Kuva: Kari Jalava

Ilmakuva rautatieaseman kohdilta kohti keskustaa, kuva on 1930-luvulta, Ugin museo / Finna.

Kuva: Kari Jalava

Rantakatu 7 B, kuva: Kari Jalava

Rantakadun ja Blasieholmankadun kulmatontti vuonna 1959. Kuva Ugin museo / Finna.

Rantakadun ja Blasieholmankadun kulmatontilla oli 1926-1970 rakennus, jossa toimi alkuaikoina hotelli Seurahuone. Kuva 1930-luvulta. Ugin museo / Finna.

Postikortti nykyisen Vannaksen puiston kohdalta, jossa kulki ns. Halluoja. Ugin museo / Finna.

Rantakadun ja Blasieholmankadun kulmaan perustettiin uusi puisto vuonna 1965. Se nimettiin sen laittamiseen varoja myöntäneen uusikaupunkilaissyntyisen professori Mauno Vannaksen mukaan Vannaksen puistoksi. Vannaksen säätiö on lahjoittanut varoja mm. Uudenkaupungin Kaupunginlahden rantojen kaunistamiseksi.

Mauno Vannaksen muistomerkki, reliefin on suunnitellut Oskari Jauhiainen 1961.

 Merivesi nousi itsenäisyyspäivänä 1986 Vannaksen puistoon lähes Rantakadulle asti. Kuvat Matti Jalava

Rantakatu 13 sijaitsevat kaksi omakotitaloa vuonna 1956. Kuva Ugin museo / Finna.

Ns. Salosen taloa, Rantakatu 19 rakennetaan 1920-luvulla. Kuva: Ugin museo / Finna.

Lunta on sen verran maassa, että jopa härän vetämällä reellä on päässyt Rantakatua pitkin. Taustalla Rantakatu 19, kuvaaja Frans Karrakoski, 1930-luvun alku. Ugin museo / Finna.

Rantakatu 19 1980-luvulla. Rakennus purettiin 2018. Kuva Ugin museo.

Ilmakuva Sorvakon sillan kohdilta, etualalla Rantakatu. Vuosi 1956, Veljekset Karhumäki, Ugin museo / Finna.

Arkkipiispa Martti Simojoki syntyi Rantakadun ja Sepänkadun kulmauksessa sijainneessa talossa. Simojoki toimi Suomen arkkipiispana vuosina 1964 - 1978. Hänen lisäkseen myös arkkipiispa Aleksi Lehtonen on syntynyt Uudessakaupungissa. Hän toimi arkkipiispana vuosina 1945-1951 Kuva Matti Jalava

 Rantakatu länteen, Sepänkadun kulma. 1971 Kuva Matti Jalava

Rantakatu 25B, autokorjaamorakennus vuonna 1971, Valokuvaamo Varjus, Ugin museo / Finna.

Osoitteessa Rantakatu 27 toimi pitkään Tervasen kauppa, josta tämä kuva on vuodelta 1961. Kuva Ugin museo / Finna.

Rantakadun ja Sepänkadun kulmassa oli 1980-90-lukujen taitteessa sekä R-kioski että Hesburger. Kuva Matti Jalava

 Koulukadun ja Rantakadun risteys. 1971 Kuva Matti Jalava

Koulukadun ja Rantakadun risteys. 1971 Kuva Ugin museo / Finna.

Rantakatua Sorvakon sillan kohdilta 1930-luvulla. Koulukadun kulmassa ns. putkut eli kioskirivistö. Myös rannan puolella kioskirakennus. Kuvaaja Ilmari Jokiniemi, Ugin museo / Finna.

Rantakadun putkut. Kuvaaja Ilmari Jokiniemi, Ugin museo / Finna.

Ravintola Kirsta, Rantakatu 29 vuonna 1967. Valokuvaamo Varjus, Ugin museo / Finna.

 Kauppakunta aloitti Lada Eliten myynnin lokakuussa 1972. Valokuvaamo Varjuksen kokoelma /Uudenkaupungin museo.

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen seurueineen matkalla Rantakatua pitkin Rikkihappo Oy:n lannoitetehtaalle, jossa hän tapasi Unkarin presidentin. Kuva vuodelta 1971. Valokuvaamo Varjus, Ugin museo / Finna

Rantakadun ja Siltakadun risteys v. 1978, Ugin museon kuva-arkisto

Rantakadulta Rauhanpuistoon noustessa portaiden kohdalla on Onni Pursiaisen ”Pelastuspartio”– patsas, joka on pystytetty merikapteeni Emil Erholmin ja kaikkien tuntemattomalla tavalla maailman merille hävinneiden merimiesten muistoksi. Kuva: Kari Jalava

Rantakatua Sorvakon suunnasta kuvattuna vuonna 1958. Kuva Veljekset Karhumäki, Ugin museo / Finna

Ilmakuvaa 1960-luvun lopulta. Kuva: Ugin museo / Finna

Merikapteeni Isakssonin entinen talo, ns. Lehtisen talo, on yksi Uudenkaupungin vanhimmista säilyneistä asuintaloista. Se säästyi viimeisissä kaupunkipaloissa. Kuva Valokuvaamo Varjus, Ugin museo / Finna

Kuvat: Kari Jalava

Rantakadun ja Kirkkokadun kulmassa ollutta taloa kutsuttiin omistajansa mukaan Malénin taloksi. Sen edustalle tulivat saaristohöyrylaivat, kuten tässä matkustajalaiva Kivimaa 1900-luvun alussa. Kuvaaja Signe Brander, Ugin museo/Finna.

Kuva: Ella Jalava 15.5.2019

Kuva Kari Jalava 15.11.2019

Kuva Kari Jalava 15.11.2019

Kuva Kari Jalava 15.11.2019

Rantakadun ja Pohjoistullikadun risteys. Kuva Kari Jalava 15.11.2019

 Rantakatu vanhan kirkon kohdalta idän suuntaan. Kuva: Kari Jalava

Rantakatu vanhan kirkon kohdalta lännen suuntaan. Rautatie Yaralle kulkee Rantakadun vieressä lähen koko tien pituuden. Kuva: Kari Jalava

VSV:n hieno puistomuuntamo Vallimäen ja Rantakadun välissä. Kuva: Kari Jalava

Rantakadulta kohti Vallimäkeä ja luotsiasemaa (nykyistä luotsimuseota) 1920-luvulla. Kuvaaja Abel Eriksson, Ugin museon / Finna.

Rantakadun varrella on vanhoja taloja jotka ovat säilyneet 1800-luvun tulipaloista.

Samat talot vuonna 1927. Ugin museo / Finna.

Aikaisemmin Rantakatu päättyi Pietolanlahden kohdalle. Nyt se jatkuu pitkälle ohi Pietolanlahden ja Sataman risteyksen Häpönniemeen saakka.

2.6.2019 Kari Jalava

2.6.2019 Kari Jalava

2.6.2019 Kari Jalava

Rantakatu kulkee Pietolanlahden eteläpuolelta 27.4.2019 Kari Jalava

 Rantakadun ja Hepokarintien risteyksessä on rekan P-paikka. Kuva: Kari Jalava

Rantakadulla on opastaulu sataman ja telakan alueesta. Kuva: Kari Jalava

Rantakatu päättyy Häpöniemeen Laivanrakentajantielle. Kuvassa Teboilin nestekaasuterminaali, aiemmin mm. Esso Kosan ja AGA. Kuva v. 2019. Kaupunki on tekemässä kaavamuutosta, jossa Rantakatu jatkuu suoraan Laivanrakentajantienä ja Hangontielle tulee kolmio.

Esso Kosanin nestekaasujen täyttölaitos huhtikuussa 1968. Kuva: Matti Jalava.

Kaupunkim poja r.y. on vuonna 1964 julkaissut Uudenkaupunki wanhattem paikanimetten kartt -julkaisun josta löytyy mm. seuraavat paikat 41-Pitksilt, 43-Pikkukari, 44-Kallionipp, 82-Annunketo ja 87-Salakart.