Alinenkatu

Kuva: Kari Jalava
Alinenkatu on Uudenkaupungin keskustan pääkatu, se johtaa kaupungin ruutukaava-alueen halki idästä länteen  karttalinkki

Kaupungin perustamisen aikaan kaupungissa oli kuusi korttelia, joiden välissä kulki nykyisiä Ylistä- ja Alistakatua vastaavat kadut sekä yksi poikkikatu. Alinenkatu tunnettiin alkuaikoina eri nimillä: Pitkäkatu, Iso katu, Yleinen ja Iso valtakatu, Keskinen pitkäkatu, Eteläinen pitkäkatu ja Alinen pitkäkatu.
Alinenkatu tammikuussa 2019, kuvattu Itäpuistosta. Kuva Kari Jalava.

Alinenkatu, kuvattu Itäpuistosta 1930-luvulla. Ugin museon valokuvakokoelma. FINNA

Uudenkaupungin Villatavaratehdas Oy. Tehdas perustettiin 1919 entiseen sikuritehtaan tiloihin, sijaitsi Ruokolanjärven rannalla, Alisenkadun itäpäässä. Ugin museon valokuvakokoelma, kuvaaja Augusta Olsson FINNA

Villatavaratehdas Alisenkadun alkupäässä vuonna 1987. Ugin museon kokoelma.

Vuonna 1917 rakennettu ns. Sauna- tai Kylpylä-talo Alinenkatu 3, jossa siis ensin sijaitsi yleinen sauna. Myöhemmin talo oli asuinkerrostalona. Rakennus tuhoutui tulipalossa joulukuussa 2016 (Ylen uutinen). Ugin museon valokuvakokoelma FINNA

 Alinenkatu 3:n vieressä on betoninen VSV:n muuntamo "Itäinen 1003" Kuva: Kari Jalava.

 Uudenkaupungin lukio teki 1980-luvun lopulla kirjan Alisestakadusta.
Kirja löytyy mm. Ugin kirjastosta

Alinenkatu 5, koristeellinen kaupunkitalo. Rakennettu 1870, tunnetaan kaupungissa ns. Tuokilan talona, ollut myös Kauppaseuran ja Suojeluskunnan talo. Kuvaaja: Olsson Augusta, 1910-20-luku,  Ugin museon valokuvakokoelma FINNA
 Alinenkatu 5, muistomerkki Tuokilan talon päätyseinässä. Kuva: Kari Jalava
 Alinenkatu 7,  Ugin museon valokuvakokoelma FINNA 
Sama talo (Alinenkatu 7) 1970-80-lukujen vaihteesa. Kuva: Matti Jalava 
Alinenkatu 8 vuonna 2019. Kuva: Kari Jalava

 Alinenkatu 12, etualalla poikkikatuna Blasieholmankatu. Rakennus hieman ennen purkamista 1970-luvulla. Kuva: Valokuvaamo Varjuksen kokoelmat/Ugin museo
Alinenkatu 14 ja Nordströminkatu 3 risteys. Kuva on otettu Aliseltakadulta kohti itää, 1920-30-lukua. U:gin museon valokuvakokoelma FINNA

 Alinenkatu 16, rakennuksessa elokuvateatteri Suomi. Alisen- ja Nordströminkadun kulman vuonna 1854 rakennettu asuinrakennus. Alisenkadun puolella koristeellinen portti, jonka vieressä, kuvassa oikealla entinen talousrakennus, joka on rakennettu vuosina 1852 ja 1895 ja jossa on ollut mm. talli, makasiineja ja vaunuliiteri. 1924 siihen perustettiin elokuvateatteri ja nyt siinä toimii Kuvala. Ugin museon valokuvakokoelma, kuvaaja: Olsson Augusta FINNA

Alinenkatu 16, 95-vuotias elokuvateatteri Kuvala tammikuussa 2019. 1920-luvulla rakennukseen on rakennettu "näyttämösali". Vuonna 1924 siinä aloitti toimintansa elokuvateatteri Pallas, jota piti Nikolai Saarnio. Vuosina 1924-1926 nimenä oli Astra ja pitäjänä Gustaf Stenros. Vuosina 1926-33 nimenä oli Suomi, pitäjinä Eino Barck ja Gustaf Stenros. Sitten 1933-41 nimenä oli Bio Revy ja pitäjiä Erkki Laaksonen ja Väinö Kantelo. Vuonna 1939 tuli osakkaaksi Siviä Salminen ja vuonna 1941 hän osti teatterin kokonaan itselleen. Tällöin teatterin nimeksi tuli nykyinen Kuvala. Vuosina 1974-1982 oli omistajana Eenok Raivonen, vuodesta 1982 Pasi Raivonen ja myöhemmin Tero Vall.
Kuva: Kari Jalava

Alisenkadun ja Myllykadun kulmatontilla sijaitsevat rakennukset ovat peräisin vuoden 1846 tulipalon jälkeiseltä ajalta. Talon rakensi nahkurimestari H. F. Roslin, mutta se tunnetaan "Jungqvistin
talona". Tämä pitkään pormestari Georg Jungqvistille kuulunut kiinteistö on nykyisin yksityisasuntona. Kuva on keväältä 1917, jolloin talo koristeltiin kaupungin 300-vuotisjuhlien johdosta. Ugin museon kuvakokoelma.
Valokuvapostikortti, vasemmalla Alinenkatu 17, poikkikatuna Liljalaaksonkatu. Maria Malmlundin kauppaliike 1900-luvun alussa. U:gin museon valokuvakokoelma FINNA

Alinenkatu 17, ns. Turun Sanomien talo. Nykyisin paikall on kolmikerroksinen talo,  Ugin museon valokuvakokoelma FINNA

 Alinenkatu 18. Taavin kauppa vuonna 1970. Aiemmin kauppias Emppu (Emil) Suomisen kauppa rapatussa talossa, joka oli rakennettu 1940-luvulla. Puutalo oli Emil Suomisen asuintalo, joka sijaitsi Alisenkadun ja Myllykadun kulmassa. Molemmat rakennukset on purettu 1970-luvun alussa. Valokuvaamo Varjuksen kokoelma/Ugin museo.

Alinenkatu 19, poikkikatu Liljalaaksonkatu. Talon rakensi vuoden 1846 palon jälkeen Gabriel Ceder, sen jälkeen omistajana mm. Uudenkaupungin Höyrypolttimo (Nystads Ångbränneribolag), joka toimi vuosina 1877-1928. Vuosina 1935-1981 talossa toimi Vakka-Suomen Osuusliike, jonka yhteydessä toimi ravintola Vaso (ns. Vanha Vaso). Kuva on 1920-luvulta, kuvaaja Augusta Olsson,  Ugin museon valokuvakokoelma FINNA
Alinenkatu 19, puinen liikerakennus Vakka-Suomen osuusliikkeen ravintola- ja liikerakennus. VaSo-liikkeen joulukoristelua jouluna 1954,  Ugin museon valokuvakokoelma, Valokuvaamo Iris FINNA 
 
 Alinenkatu 19 1970-luvun lopussa, Kuva: Matti Jalava

Alinenkatu 19 1970-luvun lopussa, kuva: Matti Jalava
 Alinenkatu 19, Loppuvuodesta 2013 loppui Vakka-Suomen osuusliikkeen nimellä tässä paikassa aloittaneen kaupan taival. Vuonna 1983 väkeä oli töissä vielä tämän verran. Valokuvaamo Varjuksen kokoelmat, Ugin museon kokoelma.
Alinenkatu 20 ns. Koskisen talo 1930-luvulla, Ugin museon valokuvakokoelma  FINNA
 Alinenkatu 20 1970-luvun alussa. Blogin pitäjät, Kari, Mari ja Sari osoittavat kuvassa, miten pitkä oli Uudenkaupungin pisin katukivi. Kuva: Matti Jalava 

Ns. Kuuselan talo, Alinenkatu 21 Ugin museon kuva-arkisto.

Alinenkatu 22, Vähän ennen talon purkamista. Talossa sijannutta baaria kutsuttiin "Naru-Baariksi" tuon köydestä tehdyn liikemerkin johdosta. Ugin museon valokuvakokoelma FINNA


  Alinenkatu 23 jouluna 2018. Jouluvalot äänestettiin Varsinais-Suomen kauneimmiksi.
Kuva: Kari Jalava


Alinenkatu 23, ns. Jussilan talo 1920-luvun alku Ugin museon valokuvakokoelma FINNA

 Alinenkatu 23 ns. Jussilan talo, tammikuussa 2019. Päärakennus valmistui v. 1852.
Kuva: Kari Jalava


Alinenkatu 24:ssa sijainnut Jokiniemen talo. Kuvattu Uudenkaupungin 300-vuotisjuhlien aikaan 1917, kuvaaja Augusta Olsson, U:gin museon valokuvakokoelma FINNA

Alinenkatu 25, Ugin museon valokuvakokoelma FINNA


Alinenkatu 28, Alisenkadun ja Sepänkadun kulmassa edelleen sijaitseva vuonna 1856-1857 rakennettu entinen apteekkarin asuintalo. Oikealla kivitalo eli ns. vanha apteekki. Talon on Kuva 1920-luvulta, kuvaaja Augusta Olsson, Ugin museon valokuvakokoelma FINNA

 Alinenkatu 28 tammikuussa 2019. Talossa on toiminut mm. Ravintola Kahveli. Oikealla Ugin 1. apteekki joka on perustettu jo vuonna 1779. Kuva: Kari Jalava  
Alinenkatu 28, apteekkitalo vuonna 1923. Ugin museon valokuvakokoelma FINNA

Alinenkatu 28, Alisenkadun ensimmäiset jouluvalot 1961. Valokuvaamo Varjus, Ugin museon valokuvakokoelma FINNA

Alinenkatu 30 (Koulukadun kulma) ennen sähkövaloja (1909). Rakennuksessa toimi tuolloin Erik Antervon kellosepänliike (valokuvaaja Augusta Olssonin aviomies) ja Maamiesten osakeyhtiö kulmassa,Ugin museon kuvakokoelma.
Alinenkatu 30 1970-luvulla, kuva: Matti Jalava

Alinenkatu 32, Linden & Wallinin kauppa 1900-luvun alku, Ugin museon valokuvakokoelma FINNA

 Alinenkatu 32, Uusi tavaratalo Sokos on valmistumassa vanhan Kauppakunnan liiketalon taakse vuonna 1966, Ugin museon valokuvakokoelma FINNA

Alinenkatu 32 Kauppakunta ja ravintola Kirsta,  Ugin museon valokuvakokoelma FINNA

 Keväällä 1967 vanha Kauppakunnan puurakennus oli jo purettu, tilalle jäi paikoitusalue ns. Sokos-tori. Valokuvaamo Varjuksen kokoelmat, Ugin museon kokoelma.


Alisellakadulla, torin laidalla sijaitsee Uudenkaupungin rauhan muistomerkki. Kun rauhasta oli 1961 kulunut 240 pystytettiin Reino Harstin suunnittelema muistomerkki. Kannen kuvassa on Ugin asemakaava rauhan aikaan v. 1721. Kuvassa virolainen kansanedustaja ja Viron entinen ulkoministeri Trivimi Velliste vaimoineen. Hän halusi vierailla myös paikalla, jossa Uudenkaupungin rauha vuonna 1721 solmittiin. Kyseisessä rauhassa Viro siirtyi Ruotsin vallan alta Venäjän valtakuntaan.
Kuva: Mari Jalava

Kevätmarkkinat torin ympäristössä 27.4.2019 kuva Kari Jalava


Alinenkatu Rauhanpuistosta kuvattuna jouluna 2018. Rauhanpuisto syntyi kun v. 1869 kaupungin hienostonaiset (myöhemmin järjestäytyivät Rouvasväenyhdistykseksi) jättivät maistraatille kirjelmän pyytäen saada voimien mukaan palvella kaupunkia. He tarjoutuivat ympäröimään puiston puuaidalla ja kaunistamaan sen istutuksilla. Puistoa kutsuttiin ensin Lastenpuisoksi. Kuva: Kari Jalava

 Hieno kirjastotalo (entinen Yhteislyseo) Rauhanpuistosta kuvattuna 6.12.2018. Kuva: Kari Jalava
Kaupunkim poja r.y. on vuonna 1964 julkaissut Uudenkaupunki wanhattem paikanimetten kartt -julkaisun josta löytyy Aliseltakadulta mm. seuraavat paikat: 77-Lastentrekol = Rauhanpuisto, 83-Vallperimäki = Vallimäki.

Alinenkatu 29, Uudenkaupungin Sanomien toimitalon paikalla ollutta rakennusta puretaan 1977. Valokuvaamo Varjuksen kokoelma / Ugin museo.


 Alinenkatu 36 1970-luvun alussa, kuva: Matti Jalava
Ns. Postinkulmasta on kirjoitettu Lionsien Joululehdessä v. 2012

 Alinenkatu 36 tammikuussa 2019. Kuva: Kari Jalava

Alinenkatu 31 ja 33. Alisenkadun länsipäästä itään päin. Vasemmalla Alinenkatu 33. Pohjoistullikadun risteyksen jälkeen Alinenkatu 29 ja 27, 1960-alku, Ugin museon kokoelma FINNA

 
Alinenkatu 38 seinässä olevan muistokyltti. Kuva: Kari Jalava.
 
Alinenkatu 31, Kuva: Kari Jalava
Kahden Suomen taiteen merkkimiehen, hovimaalari Robert Wilhelm  Ekmanin (1808 - 1873) ja hänen oppilaansa Arvid Liljelundin (1844-1899) syntymäkodit ovat sijainneet lähekkäin Alisenkadun ja  Pohjoistullikadun kulmauksessa. Turun Uudenkaupungin Killan aloitteesta on näiden, kuten useiden muidenkin uusikaupunkilaisten merkkihenkilöiden syntymäkodit merkitty muistolaatoin.

Alinenkatu 33b ja 31. Kuva: Kari Jalava

Uudenkaupungin vanha kirkko osoitteessa Alinenkatu 44 on keskustan (23500 alueen) vanhin säilynyt rakennus, se on valmistunut v. 1629. Ugin museon kuvakokoelma.

 Alinenkatu 35 tulipalo vuonna 1977. Talossa toimi Osto- ja myynti Rajala.
Varjuksen kokoelma/Ugin museo
 
 Kullantekijän pajan muistomerkki, tekijänä Jussi Vikainen vuonna 1969. Kirjailija Antti Tuuri kirjoitti aiheesta kaksi romaania, joista Alkemistit ilmestyi vuonna 2013, jolloin hän kävi vierailemassa myös muistomerkillä. Kuva: Mari Jalava
 Alinenkatu 37 tammikuussa 2019. Kuva: Kari Jalava

Alinenkatu 39 1960-luvun lopussa. Kuva: Matti Jalava

 Alinenkatu 39 tammikuu 2019. Kuva: Kari Jalava

Alinenkatu 41, Alisenkadun länsipäässä oleva ravintolarakennus Vallila, joka on valmistunut 1880. Suunnittelija F.A. Sjöström. Koristeellinen rakennus toimi ravintolana vuodesta 1880 vuoteen 1967, sen jälkeen toiminut pääasiassa tilausravintolana. Valokuvaaja Augusta Olsson, Ugin museon kuvakokoelma. Oikealla vuonna 1892 rakennettu hotelli Vallila, joka toimi 1930-luvulle asti. Talon seinässä kyltti Hotel FINNA

Kuva: Kari Jalava

 Merenkävijäin muistomerkki, paljastettu vuonna 1955. Uudenkaupungin Telakka ja uusikaupunkilainen Hjalmar Lehtinen lahjoittivat saksalaisesta parkkilaiva Pekingistä peräisin olevan ankkurin vuonna 1955. 
Kuva: Kari Jalava
Muistomerkin teksti: Muistoksi miehille, jotka kaupunkimme nimen ovat vieneet maailman merille ja joista monet matkansa pään ovat sieltä löytäneet. Muistomerkki on Vallimäen korkeimmalle kohdalla, josta on hyvä näkymä kauas merelle. Jo ainakin 1600-luvulla tältä tähystyspaikalta havaittiin jo kaukaa saapuvat laivat. Sotien aikana tältä paikalta tähysteltiin myös vihollisten liikkeitä, mm. englantilaisten hyökätessä Itämaisen sodan eli ns. Oolannin sodan aikana 1800-luvun puolivälissä. 1800-luvun loppupuolella tästä kallioisesta tähystyspaikasta tehtiin puisto. Nykyisen nimensä mäki on saanut ison vihan ajalta 1700-luvun alkupuolelta, jolloin venäläiset rakensivat valleja eri puolille kaupunkia, mm. juuri tälle mäelle. Kuva: Kari Jalava

Ilmakuva 27.4.2019 Alisenkadun loppupäästä, kuva Kari Jalava

Alisenkadun länsipäässä, Vallimäen eteläsivulla on Luotsimuseo. Uudenkaupungin luotsiasema on rakennettu v. 1857, samana vuonna kuin Lyökin, Isokarin ja Lypertön luotsituvat. Rakennus on ollut luotsien käytössä vuoteen 1967 asti. Merenkulkuhallitus lahjoitti tuvan kaupungille sillä ehdolla että rakennuksesta tehdään museo.Kuva: Kari Jalava
 Video Aliseltakadulta tammikuussa 2019. Rattaankuvasta saat videon näkymään parempitasoisena HD resoluutiona

Torielämää 5.6.2013 

Kommentit