Välskärintie

Välskärintiellä on vain parillisia osotteita, tie on Lokalahdentien ensimmäinen liittymä karttalinkki

Nykyisen Uudenkaupungin kaupungintalon ja poliisilaitoksen paikalla sijaitsi 1880-1890 -luvuilla Suomen ensimmäisen oman armeijan kasarmi.

 Välskärintie 2 on laaja alue (samassa osoitteessa useita rakennuksia ja ovia).

Sairaala-alueen opaste, kuva Kari Jalava 13.4.2019

Wikisanakirjan mukaan välskäri on erityisesti sotajoukkojen palveluksessa haavoittuneita hoitanut henkilö, kuva Kari Jalava 13.4.2019

 Välskärintie 2 A, kuva Kari Jalava 24.3.2019

Kun Suomen sotaväki lakkautettiin vuonna 1904, jäi muun muassa Uudenkaupungin reservikasarmit tyhjilleen. Kasarmien uudeksi käyttömuodoksi ehdotettiin kuntien yhteisen mielisairaalan perustamista alueelle. Ehdotukseen suhtauduttiin hyvin myönteisesti niin Uudessakaupungissa kuin ympäristökunnissa, mutta käytännön toimiin asiassa ryhdyttiin vasta vuonna 1912, jolloin mielisairaalan kuntainliiton säännöt hyväksyttiin ja seuraavana vuonna Suomen senaatti luovutti kasarmialueen kuntainliitolle ko. tarkoitukseen. Varsinaiset rakennustyöt alueella aloitettiin vuonna 1915 niin purkamalla kuin kunnostamalla vanhoja reservikasarmirakennuksia kuin rakentamalla uutta. Ensin kunnostettiin vanha reservikasarmin kasarmirakennus talousrakennukseksi ja seuraavana vuonna kunnostettiin toinen vanha kasarmirakennus miespotilaiden asuintaloksi ja rakennettiin kokonaan uusi asuintalo naispotilaille. Uuden päärakennuksen rakennustyöt oli aloitettu jo vuonna 1915, mutta kuntainliiton rahapula ja 1. maailmansota hidastivat työn valmistumista.

Vuonna 1918 valmistunut piirimielisairaalan päärakennus (nyk B-rakennus). Kuva Uudenkaupungin museo.

Päärakennus (nyk. B-rakennus) valmistui vuonna 1918. Potilaspaikkoja sairaalassa oli tuolloin 100. Vuonna 1920 entinen aliupseerirakennus muutettiin hoitolalle rukous- ja kokoushuoneeksi. Myös sairaalan aineellista pulaa pyrittiin lieventämää n 1920-luvulla rakentamalla sairaalalle navetta (nyk. golfklubi) missä voitiin pitää muutamaa lehmää, kanoja ja sikoja.

Alpinin perhettä nykyisen golfkentän kohdalla. Taustalla piirimielisairaalan rakennuksia. Kuva Uudenkaupungin museo.

 Välskärintie 2 A, kuva Kari Jalava 24.3.2019

1920- luvulla tuli myös ilmeiseksi se että potilaspaikkoja oli aivan liian vähän kuntainliiton kokoon verrattuna. Sairaalan päärakennusta päätettiinkin laajentaa rakentamalla myös siipiosastoihin toinen kerros, jolloin siipiosasta tuli yhtä korkeat kuin rakennuksen keskiosasta. Tämä laajennus saatiin päätökseen v. 1925.

Uusia suunnitelmia sairaala-alueen laajentamiseksi ja parantamiseksi kyllä oli, mutta lamakausi siirsi sairaalankin rakennustöitä 1930 luvulle. 1930-luvun puolivälissä oli taas saatu tarvittavat varat kerättyä ja aloitettiin uuden päärakennuksen "Mörnen", rakennustyöt. Nimi "Mörne" tuli pääarkkitehti Mörnen mukaan. Uusi päärakennus valmistui v. 1936.

Ylävasemmalla ns. Mörne, sen oikealla puolella vanha 1918 valmistunut piirisairaalan päärakennus. Etualalla rautatieaseman veturihalli. Kuva Uudenkaupungin museo.

Samaan aikaan tehtiin myös muita muutoksia alueella. Puisesta miesten asuntolasta tehtiin lääkärin ja taloudenhoitajan asuintalo. Vanha talousrakennus muutettiin perheellisten hoitajien ja henkilökunnan asunnoiksi. Myös rukoushuone muutettiin asuintaloksi ja naispotilaiden puurakennuksessa tehtiin korjaustöitä. Sodan aikana osassa sairaalaa toimi myös sotasairaalana.

Heti sodan jälkeen kaikki potilaat vanhasta päärakennuksesta siirrettiin Mörneen kustannusten säästämiseksi ja vanha päärakennus vuokrattiin asuintaloksi Uudenkaupungin Telakan ja Konepaja Oy:n työntekijöille vuoteen 1948 asti. Kun vanha päärakennus sitten vapautui vuonna 1948 vuokralaisista, aloitettiin rakennuksessa laaja peruskorjaus. Rakennukseen tehtiin täysin uudet putki- ja sähkötyöt ja sisätilat remontoitiin perusteellisesti. Remontti valmistui v. 1949 ja rakennus palasi taas entiseen käyttöönsä. Vuonna 1948 muutettiin vanha puinen naisten asuntola hoitajien asunnoksi. Rakennukseen tuli kaksi suurempaa asuntoa ja kolmetoista huonetta naimattomille hoitajille.

Välskärintie 2 A, kuva Kari Jalava 24.3.2019

Välskärintie 2 A. Kaupunki osti keväällä 2019 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä A-sairaalan, johon terveyskeskus muuttaa vähitellen.

Välskärintie 2 B rakennusta ollaan v. 2020 kunnostamassa terveyskeskuksen käyttöön, vielä vuonna 2015 kaavailtiin rakennukseen pakolaiskeskusta, kuva Kari Jalava 13.3.2010

Vuosina 1950-51 rakennettiin vanhan päärakennuksen taakse uusi asuinrakennus hoitajille, jossa oli pohjakerroksessa autotallit, sauna, työsalit ja kellari. Varsinaisessa asuinkerroksessa oli kolme perheasuntoa ja 37 yhdenhengen huonetta sekä juhlasali ja kerhohuone. Samaan aikaan sairaala yhdistettiin kaupungin vesijohtoverkostoon.

Vakka-Suomen piirimielisairaalan voimakkain yhtäjaksoinen rakennuskausi alkoi v. 1958, kun alettiin rakentaa sairaalaan uutta talouskeskusta ja jatkui uuden A-sairaalan rakentamisella vuosina 1960–62. Seuraavaksi rakennettiin perheellisten hoitajien ja lääkäreiden asuntolat vuosina 1963–65. Vuosien 1966 ja 1968 välisenä aikana saneerattiin sairaalan vanha päärakennus B-sairaalaksi ja vuosina 1968–1969 valmistui uusi keittiö ja ruokala A-sairaalan yhteyteen. Kaikki nämä rakennus- ja uudistustyöt olivat arkkitehti Hakaniemen suunnittelemia. 1970-luvulla aloitettiin Mörnen rakennuksen saneerauksen suunnittelutyöt ja varsinaiseen työhön päästiin v. 1977. Sitä ennen (v. 1976) muutettiin vanha lääkärin ja taloudenhoitajan asunto päiväkodiksi.

Välskärintie 2 B, kuva Kari Jalava 4.5.2020


Välskärintie 2 C on arkkitehtin Axel Mörnen suunnittelema, jonka johdosta talo tunnetaan Mörnenä. Rakennuksessa on kaupungin virastot ja poliisilaitos. Kuva Matti Jalava 7.4.2014

HS 17.3.1993: "Uudenkaupungin psykiatrisen sairaalan päärakennus, ns. Mörnen talo, vaihtaa omistajaa tänään keskiviikkona. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri myy sen Uudenkaupungin kaupungille 12,8 miljoonalla markalla. Talo aiotaan saneerata virastotiloiksi.

Mörnen talon kauppa on osa sairaalalaitoksen saneerausta. Satakuntalaiset kunnat eivät enää tarvitse yli 200:aa psykiatrista sairaalapaikkaa, sillä potilaat mahtuvat sairaanhoitopiirin muihinkin sairaaloihin.

Uusikaupunki halusi kuitenkin säilyttää itsellään noin sata potilaspaikkaa. Sairaanhoitopiiri suostui kunnostamaan potilaille tilat viereisestä rakennuksesta, jos kaupunki puolestaan ostaa Mörnen talon.

Tällä hetkellä kaupunki ei tarvitse toimistotiloja, koska omaakin väkeä vähennetään. Jos kaupungin kaikki virastot keskitetään noin 4500 neliön suuruiseen entiseen sairaalarakennukseen, kaupungin muille virastotiloille pitää löytää ostaja tai uutta käyttöä.

Mörnen talo on potilaskäytössä vielä tämän vuoden loppuun, jolloin viereisen talon remontti valmistuu."
kuva Kari Jalava 13.3.2010

Mörnen talona tunnettu rakennus valmistui mielisairaalan käyttöön 1936 ja Vakka-Suomen Piirisairaalan uusin rakennus eli A-sairaala valmistui 1962, tiedot selviävät Lounais-Suomen Piirimielisairashoitolan historiikistä. Kuva Kari Jalava 13.3.2010

Välskärintie 2 C, Onko kaupungin hienoin ulko-ovi? kuva Kari Jalava 4.5.2020

kuva Kari Jalava 24.3.2019

Välskärintie 2 C2, kuva Kari Jalava 4.5.2020

Välskärintie 2 D on myös v. 2020 peruskorjauksessa.

Välskärintie 2 E seinässä kotiseutuyhdistys Kaupunkim Poja asentama muistolaatta "Tällä alueella koulutti Uudenkaupungin reservikomppania 6.7.1883-12.9.1899 vakka-suomalaisia Suomen puolustajiksi". 

Kansallisen heräämisen seurauksena Venäjän suuriruhtinaskunta Suomi sai myös oman armeijan. Asevelvollisuuslaki astui voimaan 1878. Ensimmäinen suomalainen armeija aloitti toimintansa.

Suomen II, Turun tarkk´ampujapataljoona, 6. reservikomppania toimi nykyisen kaupungintalon puistoalueella vuosina 1883-1899. Uudenkaupungin reservikomppaniassa suoritti palveluksen 17 vuoden aikana noin 2500 miestä. Sortokauden johdosta suomalainen armeija lakkautettiin vuonna 1899.

1900-luvun alussa alue jäi pois käytöstä ja 1910-luvulla alueelle rakennettiin piirimielisairaala. 

Muutama puurakennus on säilynyt kasarmin ajoilta. Myös Kasarminlahti on saanut nimensä tästä varuskunnasta. (lähde https://tarinasoitin.fi/uudenkaupunginmuistomerkit) Kuva Kari Jalava 6.4.2019

Välskärintie 2 G

Välskärintie 2 G, kuva Kari Jalava 4.5.2020

Välskärintie 2 H on vuonna 1936 valmistunut sikalaksi, nykyisin Ugin Golfklubin klubitalo ja Ugin Golfravintola. Rakennuksessa on hienot graniittiseinät, Uudenkaupungin graniittia, kuva Kari Jalava 6.4.2019

Välskärintie 2 J ja K, kuva Kari Jalava 4.5.2020

Välskärintie 2 J ja K, kuva Kari Jalava 4.5.2020

Välskärintieltä on liittymä myös Lokalahdentielle, kuva Kari Jalava 6.4.2019

kuva Kari Jalava 24.3.2019

kuva Kari Jalava 24.3.2019

Välskärintien alkupäätä, kuva Kari Jalava 24.3.2019 

Sairaaloitten välinen tunnelityömaa. Takana aluesairaala, kuva Matti Jalava 1993

Välskärintien ympäristö on suosittua liikunta-aluetta. Vakka-Rasti on teettänyt myös sprinttisuunnistuskartta alueen maastosta.

Valtio pakkolunasti kaupungilta 1940-luvulla siirtoväen ja muiden maansaantiin oikeutettujen asuttamista varten vajaa kymmen noin hehtaarin tonttia Välskärintien alueelta, kuva Kari Jalava 13.4.2019

Vuoden 1956 peruskartassa karjalaissiirtolaisten rakennukset mäen etelärinteessä pellon reunassa.

Vuonna 1985 kaikki tien rakennukset inventoitiin Museoviraston kaavkkeelle. 

Välskärintie 4, Olavi ja Inkeri Peltonen 13/4, rak. v 1946. Sodan jälkeen kaupunki luovutti nykyisellä Välskärintiellä kahdeksan tonttia siirtolaisille ja rintamamiehille. O Peltosen äiti rakensi kyseisen talon ja häneltä O. Peltonen osti sen vaimonsa kanssa 1959. Peruskorjauksella ja lisärakennukselle saatiin lupa v. 1981. Ulkorakennuksessa oli vielä 1950-luvulla lehmiä ja kanoja.

Välskärintie 10, 13/7 Alma Toivonen rak. v. 1951. A. Toivonen on lähtenyt siirtolaiseksi Uudeltakirkolta ja sai tämän vuoksi tontin. Talo valmistui Välskärintielle viimeisenä. Vuonna 1967 muutettiin talo öljylämmitykselle, jolloin myös purettiin savuhormit. Yläkerassa on avovintti. Ulkorakennuksessa oli 1950- luvulla yksi sika.

Välskärintie 12, kuva Kari Jalava 31.3.2020

v. 1985 inventointi: Välskärintie 12 13/8 Mauno Peltonen v. 1948 Rakennettu Uudenkaupungin lahjoitusmaasta lohkotulle tilalle. Ostettu valtiolta rintamamiestilaksi V.1953. Tontin omisti aluksi Hilja Kuoppa, mutta hän myi tontin Mauno Peltoselle. Tontilla oli ennen rintamamiestilaksi myyntiä sijainnut kaupungin kaatopaikka.

Lehmiä ja kanoja Peltoset pitivät vuoteen 1959, sen jälkeen kasvatettiin omenapuita, jotka nyt ovat kuitenkin suureksi osaksi hävitetty. 

Välskärintie 16, kuva Kari Jalava 29.3.2020
Välskärintie 16, 13/10 Yrjö Saarinen rak. v. 1949

Välskärintie 18, kuva Kari Jalava 29.3.2020

Välskärintie 18, 13/11 Paavo Suomela, rak. 1952–55. Rintamamiestontti, jonka ensin omisti Emil Vuorinen, sitten tuomari Jalas ja v• 1950 nykyinen omistaja osti tontin. Tontilla ei tällöin sijainnut kun heinälato. Suomelat rakensivat ensin pikkumökin, jossa asuivat, kunnes varsinainen asuin rakennus 1955 valmistui.

Välskärinkujan isot "maaseututontit" lähes kaupungin keskustassa, kuvakaappaus Osoitehaavista

Muistatko, kun pari vuotta sitten Välskärintien vieressä oli Hahmopelto? Klikkaa kuvaa niin video avautuu.